keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Sitä sun tätä - enimmäkseen viiniä

En nyt tiedä onko se kauheen ihmeellistä, että lämpötilan ollessa 20 astetta ja taivaan ollessa pilvetön käytetään shortseja, mutta hollantilaisille se oli jotenkin ylitsepääsemätön juttu... Eli torstai oli kuuma! Meillä suomalaisilla oli shortseja ja hameita samalla, kun muut meidän koululaiset tuijotti suut auki ja toppatakit päällä. Muutenkin sen päivän jälkeen oon taas alkanu kiinnittään enemmän huomioo muihin ja huomannut, että vaikka ollaan oltu täällä jo pari kuukautta niin silti meitä jaksetaan tuijottaa ja meistä puhutaan. Ei vahto-oppilaat nyt ihan niin uusi asia kuitenkaan oo..

Tää kuvaki instagrammis jennahelenan :)

Torstaina meidän lvn tunti oli siirretty sen kotiin! Oli kiva nähdä taas yksi uusi hollantilainen koti, mikä oli mun mielestä tosi kivan näköinen. Varsinkin takapiha oli kiva, koska se oli piilossa katseilta ja siellä oli paljon istumapaikkoja ja tilaa. Meidän lv:llä on myös ihana koira! Tuli taas isompi ikävä omia hauvavauvoja.

Lv:n takapihan parhaat paikat
Perjantaina oli ehkä paras työpäivä täällä! Johtu tosin siitä et heittäydyin lapseks ja tein, mitä millonkin huvitti... Mutta silti kaikki meni hyvin ja asiakkaat oli tyytyväisiä ja koska olin paljon ilosemmalla ja sosiaalisemmalla päällä niin tutustuin paremmin meidän managereihin joiden pomo olinkin sitten loppu illasta, vaikka osien pitäisi mennä toisin päin. Tosin päivä saatto olla paras myös sen takia, että vuoron jälkeen avattiin työporukalla pari viinipulloa...Töissä kysyin myös yhdeltä hollantilaiselta, missä on lähin Primark ja aloin sitten sen ohjeiden mukaan ettiin kyseistä paikkaa googlesta, mikä oli vähän mahdotonta, sillä mun korvaan tää kyseinen Almere kuulosti Amirilta.... Lisänä aina niin ihanan kuuloinen r-äänne. Meillä oli siis suunnitelmana lähteä tyttöjen kesken ''vähän'' shoppailemaan.


Lauantaina suunnattiin kohti Almerea junalla ja matka kesti vajaa tunnin ja matkalla oli yksi vaihto, mikä suju nopeesti. Hauska ajatella, että täällä junat on minuutilleen aikataulussa ja Suomessa VR:än junia saa odottaa joskus tunteja. Oltiin eka luultu, että meidän pitää oikein etsiä Primark, mutta eihän meidän tarvinnut kuin kävellä rautatieaseman ovista ulos ja siinä se jo oli.


Ensin vähän epäilin, että tarviinko oikeesti ''ostoskoria'', mutta onneksi otin. Tai no ei oikeestaan... Jos oisin jättänyt sen ottamatta niin ehkä en ois keränny sitä täyteen vaatteita ja oisin ostanut vähemmän. Joka tapauksessa jokainen shopaholic sekoo päästyään Primarkkiin. Mulla meni kaikkii ostoksiini ehkä 4 kertaa vähemmän kuin, mitä olisi mennyt jossain ''normaalissa'' vaateliikkeessä, kuten H&M ja suomalaisten teinien rakastama BikBok. Ja kotiutin vihdoin maksimekon.♥ Tai no kaks... Muutaman tunnin shoppailujen jälkeen Subway maistu ja, koska oon hulluna niihin kekseihin niin oliha niitä pakko ostaa vähä lisää.... 12kpl/5.95e pelkkää rakkautta ja herkkua!


Vähän ostoksia

Lauantai-iltana lähdettiin tyttöjen kanssa Hoffille ja tarkotus oli nähdä siellä pari meidän luokkalaista Karseboomissa. Mutta suunnitelmat ei varmaan ikinä mee niinkun pitää ja ilta menikin vähän eri merkeissä. Tutustuin siä ihan salkkarit-Larin näköseen poitsuun! Yöllä päästiin kotiin puoli kolmen aikoihin ja siinä sitten keiteltiin vähän pastaa yöpalaks ja muiden mennessä nukkumaan jäätiin Jennan kanssa kertoon juttuja jotka eteni pelottavaan suuntaan, mikä kostautu meidän mennessä viideltä nukkumaan eri huoneisiin. Ainiin ja päätettiin sitten illan aikana hankkia vähän uusia astioita ja aamulla meidän tiskipöydältä löyty pari tuoppia...

Pari päivää meni lepäillessä ja tiistaina arki jatku normaalisti. Kuultiin vihdoin vähän esittelyjä meidän tulevista työssäoppipaikoista! Oli jo aikakin, kun ottaa huomioon, että työssäoppi alkaa kahden viikon päästä. Kun alotin kirjottaan tätä päiväkirja-postausta mulla ei todellakaan ollut mitään hajua aiheesta, mutta koska toisessa välilehdessä on viinityö niin keksiihän sitä väkisin vaikka mitä muuta kirjotettavaa kuin se.

Täs kuva musta joka päivä
Meillä muuten siivotaan kirjaimellisesti lattiasta kattoon.


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kuulumisia


Huhhuh...
Viimesin viikko on ollu täynnä stressiä ja kiireitä, siltä se on ainakin tuntunu. Tajusin, että viinitehtävä on ihan pakko alottaa ja se on huomattavasti vaikeempi ja pitempi, mitä kuvittelin. En tuu varmaa saamaan sitä edes ajoissa valmiiksi. Business managementissa ollaan aikataulussa, kiitos mun ryhmän muille jäsenille jotka pitää huolen etten keskity vaan ottaa selfieitä. Englannissa pidettiin pikaesitelmät, missä piti mainostaa keksimäänsä tuotetta tai itseään. Hollannin opettaja kuvittelee liikoja ja puhuu suurimmaksi osaksi tunnista hollantia, mitä kukaan ei ymmärrä. Suomi-projektissa tajusin myös, että aika loppuu kesken eikä mistään tuu mitään. Työpäivänä oli pannaripäivä ja talo täynnä lapsia. Oi sitä riemun määrää, kun yrität väistää juoksentelevia muksuja ja kuulet huutoo joka suunnasta. Siinä siis pikakertaus siitä, mitä kouluun kuuluu.

Pöytäkartta

Viikonloppuna Ilpalla oli synttärit! Mentiin lauantaina tyttöjen kesken shoppaileen ja löysin uudet korot! Oltiin suunniteltu yllätyssynttärit, joten pari meistä lähti etuajassa kotiin päin koristeleen paikkoja. Talo oli ympäröity PARTY ZONE- teipillä ja sisällä oli yhteensä 75 ilmapalloa ja kynttilöitä ja serpentiiniä ja kaikkee asiaan kuuluvaa.


Illemmalla alettiin laittautuun ja lähettiin pienelle baari kierrokselle. Kierrettiin varmaan Hoffin jokainen paikka, mistä sai alkoholia ja minne ikä riitti. Eniten tuli käytyä shotti-paikassa ja yhessä, missä soi paras musiikki (lue: missä oli parhaimman näköset poitsut). Shotit oli niin hyviä ja niitä oli paljon! En tajua miten ne baarimikot muistaa kaikki. Kävin myös gaybaris shoteilla... Älkää kysykö. Halvimmat oli 2,5e ja kalleimmat tais olla vaan 3e.


Birthday Girl!♥
Kotiin lähdettiin enmuistakoska taksilla ja unet maistu, kun oli koko päivä kävelty. Sunnuntaina oli instagrammin päivitys ja laittauduttiin näteiks ja napattiin kuvat, minkä jälkeen mentiin takas sänkyihin lahnaan. Ja tietty piti testata pitsan kotiinkuljetusta ja toimii! Oli tosi hyvää ja pitsat oli vähä kuin pannupitsoja. Maanantai vaan chillattiin ja rämmittiin takapihan puskissa, koska tuli tylsää ja tarvittiin tekemistä.




Stressiä ja lisää stressiä ja viä vähä lisää stressiä... Tänään oli onneks lyhyt päivä koulussa, kun meillä oli yks tunti peruttu ja englannin toinen tunti vapaa, koska meillä oli koe minkä jälkeen sai lähtee. Nopeesti lähikaupan kautta ja tekeen ruokaa ja sit suoraan sänkyyn Fazerin kaa tekeen viinitehtävää. Sit stressaan mun kotiin paluuta. Enään 67 päivää! Kohta nähään ja festarit odottaa!♥

Snapchat!
Hihi oon kotiuttanu unelmieni Hollisterin farkkutakin. Oon ihan rakastunu siihen!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Kesä!


Lauantaina päästiin taas iltapäivästä kyydillä käymään kaupassa ja saatoin vähän innostua, kun ei tarvii kantaa mitään painavaa, kun ne saa autoon. Kuva näyttää, että mun ruokavalio ois kauheen terveellinen, kun oikeesti kaikki epäterveellinen on vaan piilotettu tonne maitorahkojen alle... Mistä tulikin mieleen, että Milkan Oreo-suklaan rantautuessa Suomeen älkää ostako. Oikeesti. Siitä alkaa sitten loppumaton kierre ja joka päivä huomaat syönees taas levyn. Kaupassa käynnin jälkeen ajettiin auto takapihalle ja avattiin terassin ovet ja laitettiin musiikki soimaan.


Ja koska oltiin romanttisella päällä niin syötiin mansikoita ja sulatettua suklaata. Tää oli siis mun ensimmäinen kerta ikinä, kun dippailen mansikoita suklaaseen ja olin vähän pettyny. Ei ne ees oo niin hyviä, mitä kuvittelis!

Ja kyllä, mä käytin haarukkaa
Lauantai-ilta oltiin parin möksän voimin pelaamassa koripalloo läheisellä kentällä. Ulkona oli lämmin ja meillä oli mukana minispeaker niin viihdyttiin kentällä aika kauan ihan vaan chillaamassa. Mun mielestä tää vaihto-jakso tuntuu ennemminkin lomalta kuin koululta. Meillä on niin paljon vapaa-aikaa ja sää lämpenee koko ajan. Kouluki on aika lepposaa, paitsi projektit, mitä pitää tehdä kotona ja tietty englanniks kääntäminen tekee kaikesta vaikeempaa. Tälläkin hetkellä mun pitäs kirjottaa mun viinitehtävää, mutta ei jaksakiinnostahuvita.

Melkein avoauto!
Sunnuntaina oli kuuma! Mulla oli sillon vaan shortsit ja toppi ja meinasin läkähtyä varjossakin. Koska ilma oli nätti ja kavereille piti päästä leijuun niin suunnattiin läheiselle golfkentälle kuvaileen ihan vaan sen vihreen nurmikon takia. Saatiin muutamat vihaset katseet ja melkein pallosta, joten oli pakko vaihtaa kuvauspaikkaa. Muutenkin tonne kentälle rämpiessä sain toisen sääreni täyteen haavoja ja raapaleita... Pari piikkii jäi varmaa ihon alle, mutta tulehtukoon sinne si.


Meillä ei muuten oo uunia. Eikä imuria. Eikä astianpesukonetta. Eikä kuivausrumpua. Oikeestaan voisin keksiä vaikka kuinka paljon puutteita, mutta osaampahan Suomessa arvostaa asioita eri tavalla. Oon vaan pitäny vaatteiden kuivuria ja astianpesukonetta niin itsestäänselvyytenä, että en ees tajua kuinka riippuvainen niistä oon. Pyykin peseminen muutenkin täällä maksaa meille sen 5e/koneellinen. Me muuten saatiin vihdoin toinen jääkaappi! Koska keittiöön ei tietenkään mahtunu niin laitettiin se olohuoneeseen. Tervetuloa lisäkilot! Syöminen on nyt niin helppoo, kun voi vaan istua sohvalla eikä tarvi edes nousta, jos haluaa syödä jotain.. Haha no ei haittaa mua!

Kotoisa sotku

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Koulu vai kaaos

Otsikko johtuu tällä kertaa siitä, että oppitunnit eroavat TODELLA paljon siitä mihin Suomessa on totuttu. Suomessa opetetaan aika selkeesti, että opettajan puhuessa istutaan ilmeettömän hiljaa ja mikäli on asiaa niin viitataan. Jos poikkeaa tästä kaavasta niin oot ulkona luokasta tai vaihtoehtosesti sut leimataan luokan häiriköksi. Parhaimmillaan voi saada wilmastaan väripaletin, eli merkintöja ja huomautuksia vanhemmille nähtäväksi.

Koulussa ottamassa selfiee
Hollannissa taas on epäkohteliasta olla kommentoimatta kesken opetuksen. Opettajien opetustyyli on huomattavasti parempaa kuin Suomessa. He elehtivät ja selittävät asiat tarkasti ja niin, että jokainen varmasti ymmärtää. Välillä tullaan henkilökohtaisesti kysymään onko kaikki ok ja ymmärränkö kaiken, ja jos en ymmärrä niin asiaa väännetään rautalangasta niin kauan, että varmasti ymmärrän. Omasta mielestäni Suomessa suurimmalta osalta opettajista puuttuu motivaatio opettamiseen. Tunneille saattaa olla suunnitelma ja tietyt aiheet, mutta itse opetus on vajavaista tai puuttuu kokonaan. Kaikki pitäis opetella itse tietokoneiden ja wikipedian avulla. Sitä kutsutaan kuulemma nykyaikaistumiseksi...

Meillä on siis perjantaisin tai maanantaisin töitä koulun ravintolassa. Suomessa työasuista meille sanottiin, että PITÄÄ olla kengissä korkoo, hame, huulipunaa yms, joten ne me sitten hankittiin. Kenkiä metsästettiin Suomessa kauan ja ne on ihan hiton epämukavat. Ei siinä muuten mitään, mutta monella täällä on Vanssit tai muut mustat tennarit eli väärää tietoo taas.Todellisuudessa hameethan on kiellettyjä... Kaikilla muilla on suorat housut ja hameet kiellettiin, koska kaikki veti ne niin ylös. Tätä(kään) meille ei siis kerrottu. Huulipunaa? Ei todellakaan. Ainoot meikit, mitä täällä käytetään on ripsari ja kajaali. Ainakin oon saanu syyn lopettaa meikkivoiteen käyttämisen ja tyydyn kans vähään nyt, kun viimenenkin ripsienpidennyksistä putos viikko sitten pois. Oon ollu ilman ripsiä viimeks varmaan kaks vuotta sitten...

Koulun ravintolan vaatteet
Otsikossa lukee kaaos meidän luokan takia. Ei se varsinaisesti oo mikään kaaos, mutta Suomen kategoriassa se ois melkein lastentarha. Oppilaat tosiaan huutelee väliin ja kommentoi joka asiaa, opettajat heittää läppää oppilaiden kanssa ja kaikki on tosi tuttavallisia. Koulu täällä on kivaa! Mun hollantilaiset luokkalaiset on hauskoja ja niitä kiinnostaa kysellä multa tosi paljon kaikkee maan ja taivaan väliltä. Meidän luokan on vallannu Snapchat... Lähetellään ihan koko päivä selfieitä toisillemme ja välillä keskustellaankin Snapchatin kautta. Aina jonkun ottaessa kuvaa ja toisen huomatessa se huudetaan luokan toiselta puolelta SELFIE. Nää ihmiset on ihania. Pakkaan ne mukaan, kun on aika palata Suomeen♥

#SELFIE

Ollaan jo monta viikkoo suunniteltu salille menoo, mikä on meille ilmainen. Jotenkin vaan meille annettu kartta on ollut liian epäselvä tai matka näyttänyt pitkältä tai sitten ollaan vaan oltu liian väsyneitä ettei olla menty. Nyt vihdoin ennen perjantain työvuoroo päätettiin mennä ja sinnehän sitten päädyttiin pienten epäilyjen kautta. Tää sali on siis jonkun urheilukoulun tai sen tapasen yhteydessä, joten sisälle meno ja itse salin löytäminen oli vähän hankalaa. Vaikeuksien kautta voittoon ja sali paikannettu ja reeni tehty! Voi vaan olla et keksin vielä seuraavaksikin kuukaudeksi tekosyitä ja päädyn käymään salilla ehkä kerran kuussa... Saa nähdä, pitäkää peukkuja mun motivaatiolle!


tiistai 4. maaliskuuta 2014

Päivä 30

1/4 CHECK!

En vaan millään pysty käsittään, että ollaan oltu täällä jo kuukausi. Oon asunu periaatteessa omillani kuukauden ja oon yhä hengissä! Tää aika menee niin nopeeta ja yks ilta tajusin kuinka paljon oikeesti tykkään olla Hollannissa. En sitten tiedä johtuuko se tosiaan tästä maasta, kavereista vai vapaudesta, mutta elämä täällä on periaatteessa niin helppoo. Voin tehdä kaikkee, mitä milläkin hetkellä haluan eikä tarvi yhtään miettiä muuta. Sitä paitsi liikkuminen Hollannissa on niin paljon helpompaa ja mukavampaa kuin Suomessa. Päästään niin helposti eri kaupunkeihin, missä on parempia kauppoja kuin toisessa. Edelleen odottelen sitä, että tulis lämpimämmät kelit ja päästään käymään Victorias Secretillä. Ens viikonloppuna pitäis olla taas +15! Mitä nyt vieläkin nää mökit on ongelma...


Sitten kuluneesta viikonlopusta. Isi tuli kylään! Tai ei varsinaisesti kylään, mutta käymään moikkaamassa ja kattelemassa, että millasessa ympäristössä oikein asun. Ensimmäinen päivä kierreltiin Amersfoortia ja seuraavana Amsterdamia. Tarkoitus oli mennä käymään Madame Tussaud museossa, mutta jono oli keskellä lauantai iltapäivää ihan liian pitkä. Kahdessa päivässä ei paljoa kerkeä, mutta sai se varmaan jonkun käsityksen, että missä tyttö oikeen asustelee. Ja iskän tuliaiset oli ehkä parasta.... Pari pussia Remixejä, mitkä on mun ehdottomia suosikkeja, uutta Fazerin mustikka suklaata levy, mikä ei ilmeisesti oo vielä pariin kuukauteen myynnissä, Juhla Mokkaa, koska kahvi täälä ei todellakaan oo kahvia, ja tietenkin ruisleipää ♥ Toi se myös vähän vaatteita Suomesta, mitä pyysin ja Longchampin olkalaukun, mikä voi olla käytännöllisempi pyörän kaa, kuin mitä noi mun käsilaukut.

Madame Tussaud Amsterdamissa
Iskä lähti aikasin sunnuntai aamuna, joten sen päivän vietin tyttöjen kanssa shoppaillessa Utrechtissa. Löysin vähän sitä sun tätä ja käytiin BurgerKingissä syömässä ja lähteissä hakeen Starbucksista kahvit. Oon tällä hetkellä säästölinjalla, koska alkaa rahat loppuun kesken, jos jatkan samaa tahtia, nimimerkillä Big spender. Sitten vihdoin oon löytänyt kaupasta maitorahkaa! Se on tosin huomattavasti pahempaa kuin Suomessa, mutta on se parempi kuin ei mitään.

Paljon pyöriä Utrechtissa
Ainiin! Oon myös hankkinut SummerSoundeille ja WeekendFestivaaleille liput. Enään pitäis päättää haluanko Blockfesteille ja vietänkö juhannuksen Himoksella vai Kalajoella. First world problems...

torstai 27. helmikuuta 2014

Telttailua!

....no ei oikeesti.

25 päivää kulunu eikä yksityisyyttä paljo yhtää. Aika on kulunu niin nopeesti! Tuntuu, kun oltaisiin vasta tultu tänne. Tekis mieli vaan pystyttää teltta takapihalle ja erakoitua sinne. Kotona Suomessa sain lukittautua huoneeseeni aina, kun siltä tuntu. Ainoo hetki, kun oon ees hetken yksin on aamulla ennen, kun päätän nousta ylös. Mun roommate herää aina monta tuntia ennen mua, joten aina sillon, kun sillä ei oo tarvetta tulla käymää makuuhuoneessa saan olla yksin ja kuunnella musiikkia. Musiikkia ihan vaan, koska viereisessä huoneessa on olohuone, missä kaikki huutaa. Tuun ihan heikkojen silmäpussien kaa takas Suomee... Mutta onneks tääl on jo alettu asettuun aloilleen, eikä meillä oo enään tarvetta kaikkien istua olohuoneessa. Nyt porukka osaa jo olla omissa oloissaan ja eri huoneissa toisin, kuin alussa.

Ovet mun toiseen kotiin...
Meillä tosiaan oli illanistujaiset. Täällä on sellanen tapa, että bileiden järjestäjä tarjoo juomat, mutta ottaen huomioon et kori Heinekeniä maksaa ehkä 10e niin ei paha. Paitsi et vieraat on tuonu meille pari kertaa kopan, koska ne on vähä niinkun kutsunut ittensä meille. Sit hollantilaiset pitää kenkiä sisällä eli joudutaan aina muistuttaan kaikkia ottaan kengät pois. Käytiin yks päivä Kevinillä syömässä ja oli niin outoo olla se muutama tunti kengät jalassa, mitä sielä vietettiin. Luonnollisesti meillä on täälä aina KT eli koti tyhjä ni voidaan pitää bileet koska tahansa. Oon luultavasti kasvanu kotibile-vaiheeni ohi jo, kun ei enään kiinnosta istua sohvalla kuuntelemassa musiikkia. Sitä se yökerhoissa ravaaminen teettää... Pusuja Tampereelle♥

Osa koulua ulkoa
Koulussa meillä on menossa pari pientä projektia. Business managementissa meillä on ''Ravintola päiväksi'' -suunnitelma, missä täytyy miettiä kaikki miten kaikki tehdään, kun halutaan perustaa ravintola. Tietty menut, teema, paikka ja kustannukset on keskeisimpiä asioita tässä. Toisella kurssilla, jonka nimeä en oikeestaan edes tiedä, meidän pitää kaikkien suunnitella pari menua valko- ja punaviinille.

Tän hetkinen lukujärjestys
Musta on alkanu vähä tuntuun etten osaa kokata.. Se on ihan sama teenkö jauhelihaa, kanaa, riisiä vai pastaa, kun kaikki maistuu ihan samalta. Ei tuu pahemmin nälkä, kun ei tee mieli syödä mitään omia kokkauksia. Luojalle kiitos suklaasta ja Burger Kingin halvasta tuplajuusto-ateriasta. Sitten ehkä paras osuus, tehtiin Jennan kanssa carbonaraa (lue pussiruokaa) ja pilkoin sinne paprikaa samalla, kun Jenna sekotti sitä. Meille oli just 5min ennen tuotu ihanat uudet vaaleenpunaiset patakintaat, jotka sitten poltettiin.... Kuka keksi kaasuliedet?!?

Huomatkaa paistinpannun jälki...
Ja meillä ei muuten oo uunia! Suomessa tein vähintää 5 kertaa viikossa pakastepitsaa, mutta täällä pitää yrittää valmistaa erilaisia ruokia, että pysyn hengissä. Tein siis epätoivosena oman, ja melkein toimivan ratkasun, eli paistinpannu liedelle ja kattilankansi päälle pitään sen lämmön sisällä ja pitsa paistuun. Oon käyttäny tota tekniikkaa muutaman kerran jo ja kerran on onnistunu ilman, että pohja on ihan musta! Tänään epäonnistuin taas.... 


Sitten varattiin liput BEAT THE BRIDGEEN, mikä on Kings Dayna ja se on vähän kuin Suomalaisilla vappu. Paitsi, että ideana on vetää kännit kuninkaan syntymäpäivän takia. Me siis ollaan menossa tonne ns. festareille, missä esiintyy Headhunterz! Ensi lauantaina olis jotkut festivaalit, missä pukeudutaan johonkin asuun ja ryypätään joka puolella Hollantia. Pari vuotta sitten kaikki on kuulemma juossut ympäri Hollantia pupuasuissa... Mutta koska isi tulee käymään viikonloppuna niin taidan skipata tän.

Soesterberg
Mulle selvis ettei asutakkaan Amersfoortissa vaan Soesterbergissä... Ja loppuun muistutus, että mä liiottelen ihan kaikesta (ainakin melkein), joten kaikkee ei todellakaan kannata ottaa sana tarkasti. Ja oon nähny hämähäkkejä enään harvoin, ollaan voitettu ne!

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Welcome to the club now

Vaikeuksien kautta juhliin! Eli oltiin jo ostettu netistä liput Escapeen, kun meille selvis, että ikäraja onkin 21 eikä 18. Joten kekseliäinä ja toiveikkaina laitettiin Escapeen sähköpostia ja ne teki poikkeuksen! Tosin ei sillä ollu merkitystä, kun ei meiltä ees kysytty lappuja... Ton paikan ikähaarukka on jotain 21-35 vuotta ellei enemmänkin. Oli jotenkin huvittavaa kuvitella, että ihan hyvin siä vois olla vanhemmat lapsiensa kaa samaan aikaan.

Oopperatalo

Tosin vaikeudet ei loppunu tohon... Ei meinattu löytää oikeeta hotellia mistään, joten tehtiin siinä samalla pieni Amsterdam sightseeing. Kierreltiin pitkin Rembrandtpleinia, joka on Damin menomesta ja lopulta sitten löydettiin oikee hotellikin. Vietiin tavarat hotellille ja lähettiin metsästään kenkäkauppaa, mutta tottakai mentiin ihan väärään suuntaan ja päädyttiin ravintolakaduille.


Siinä vaiheessa, kun paikallistettiin itsemme niin kaupat oli jo kiinni, joten mentiin kattoon Punasten lyhtyjen katua uudestaan, mutta ainoo ero viime kertaan oli ''asiakkaat''. Kaduilla kulki paljon turisteja ja teinipoikia.

Punasten lyhtyjen katu

Tän paikan nimi siis oli Escape ja se todellakin sopi sille. Siä sai koko ajan olla juoksemassa karkuun ihmisiä jotka tulee suhun kii tanssiin sanomatta mitään. Tutustuttiin me siä yhteen kivaan virolaiseen!

Hotellin käytävällä 5am
Oltiin keretty oleen siä ehkä päälle tunti, kun meiltä tultiin kysyyn haluttaisko vippiin ja tottakai me haluttiin! Vip siä maksaa normaalisti 300e ja se tila on DJn takana. Tila oli iso ja siellä oli oma baaritiskinsä ja illan esiintyjät chillas siä ja tutustu ihmisiin. Näin siä tulevaisuuden Armin van Buurenin!

Kuva Escapen fbstä:)
Pikku smirre makso 5,7e eli ei ihan niin paha, kun olin kuvitellut. Sisään mennessä oli kunnon lentokenttä tarkastukset! Taskut piti tyhjentää ja turvamiehet tarkisti laukun sisällön ja koitti ootko piilottanu jotain. Oli ainakin turvallinen olo.

Turvatarkastus
Ja koska oltiin Amsterdamissa niin pajapäiltä ei voinu välttyä. En halua ees tietää pääsikö pari tyttöö kotiin saakka, kun ne oli niin sekasin... Me siis yövyttiin tosiaan siinä lähellä olevassa hotellissa. Muuten se oli ihan siedettävä yheks yöks, mutta joku hiton kirkko alko soittaan kellojaan 5 aamulla. Ei riittäny, että ne ois soinu tunnin välein vaan niitä piti soittaa 15 minuutin välein! Oh why? Eli heti, kun oltiin päästy mäkkärin kautta takas Foortiin niin sänky kutsu.